Ilulissat Kangia paariuk
Ilulissat Kangiani eqqissisimatitaq Kal. Nunaanni ornittakkanit allanit tamanit ornigarneqarnerpaajusarpoq. Amerlanerpaartaasa eqqissisimatitap ilamineeranngua aalajangersimasoq ornittarpaat. Tamatumallu pisariaqartippaa orniguttarfimmi akisussaassuseqartumik pissuseqartarnissap qitiutinnissaa.
Akisussaassusilimmik pissuseqartarnernut siunnersuutit
- Eqqagassanik igitsinak – equutissanilluunniit. Suut tamaasa illoqarfimmut uternermi nassarneqassapput, tassa issittuni sukujuit pinngortitami nammineerlutik nungukkiartortarnerat kigaatsuaraararsuummat.
- Pisuffissiat nalunaaqutsersukkat sapinngisamik atukkit.
- Itsarnitsaqarfiit sianigikkik. Illukut ilivikullu pisuffiginagit Sermermiunilu pisuffissianiiginnarit.
- Orniguttut allat eqqarsaatigikkit - pingaartumik allat ilinnit pitsorlunnerit.
- Inuit allat assilitinnagit taamaaliorsinnaanerlutit apereqqaakkit.
- Qimusserfimmi pisukkuit sisoraruilluunniit tamatigut qimussertoqarnersoq sianigiuk. Qimussertunik takkuttoqarpat qimussit aqqutaat qimalluaruk.
- Issittuni pinngortitaq qajannarpoq. Naasunik piiaanak allatulluunniit naasunik innarliinaveersaarit.
- Timmisartumi aquttuit angallammilu aquttuit ilulissanut, inunnut uumasunullu isumannaatsumik ungasissumik ingerlaniarnera ataqqiuk. Ilulissanut isumannaatsumik ungasissuseq ilulissap portussusaata minnerpaamik quleriaatigivaa.
- Silatusaarit inuunerillu navianartorsiortinnagu – nalorniguit utimut saagit.
Eqqissisimatitami akisussaassuseqanngitsuliortumik naammattoorsiguit Ilulissat Kangiata allaffianiit tusagaqarfigerusuppatsigit ajornartorsiut iliuuseqarfiginiassammat.
Angalagaangavit avatangiisit eqqarsaatigikkit
Ililissat Kangerluani eqqissisimatitaq nunarsuatta kissakkiartornerata kinguneranik assersuutitut atorneqaqqajupput. Eqqissisimatitamukaraangavit assartuummik aserorterinnginnerpaamik qinigaqarnissat innersuussutigaarput, aamma Kalaallit Nunaannut Kal. Nunaanniillu angalaninni timmisartortitseqatigiiffimmik CO2-mik mingutsitsinnginnerpaamik atuisarnissat eqqarsaatigisassagit.
