Oqaasilerineq, atuakkialerineq tusagassiuutilerinerlu (BA) Ilitsersuutitut assersuutit

Ilinniakkap suunera: 805635
Maana qinnuteqarit

Ilinniagaq pillugu 

Ilinniakkami suliassaqarfiit assigiinngitsut pingasut sammineqarput: oqaatsit, atuakkiat tusagassiuutillu.

Kalaallit oqaasii aamma oqaatsit allat sananeqaataat kiisalu kalaallisut oqaatsivut sumit aallaaveqarnersut immikkoortumi oqaatsinut tunngasumi ilinniassavatit. Inuit assigiinngitsunik oqaluttariaaseqarnerat aamma Kalaallit Nunaanni Inuillu oqaasiini allani sumiorpaluutit qanoq assigiinngissuseqarneri pillugit paasisaqassaatit. Tamanna ilutigalugu inuiaqatigiinni oqaatsit qanoq atorneqarneri aamma isummat oqaatsinut tunngasut qanoq ersersinneqartarnersut paasisaqarfigissavatit. Kulturimut inuiaqatigiinnullu tunngasutigut aallaaveqartillugit oqariaatsit tigussaasut qanoq misissoqqissaarneqartarnersut aammattaaq ilikkagaqarfigissavatit. Tamassuma saniatigut allannermi oqalunnermilu qanoq isillutit erseqqissumik paasinartumillu oqaaseqartarnissat aammattaaq sammissavat.

Atuakkialerinermut immikkoortumi atuakkat takorluukkiat allannerisa sannaat ilikkagaqarfigissavatit. Atuakkialerinermik ilinniartinneqarnermi siunertaq tassaavoq allatanik takorluukkianik misissueqqissaarisarneq ilinniassagit kiisalu kalaallit atuakkiaasa oqaluttuarisaanerat ataatsimut isigisinnaanngussagit. Atuakkanik takorluukkianik misissueqqissaartaatsit assigiinngitsut ilinniarninni ilisimasaqarfigilissavatit, aamma saqqummersitat suussusaasa iluanni soorlu oqaluttualiani, pileqqaarnermik oqaluttuani oqaluttuatoqqanilu taalliat oqaluttuallu paasisaqarfigissavatit. Atuakkiani allatani, assersuutigalugu taallanik, oqaluttuaaralianik, oqaluttuanik, isiginnaartitsissusianik takisuulianillu misissueqqissaarinermit aallaaveqartumik kalaallit atuakkiaasa ineriartornerannut oqaluttuarisaaneranullu tunngasut ilikkagaqarfigissavatit. Kulturinnik taassumalu qanoq immikkuullarissuutinneqarneranik ilinniakkami atuakkialerinerup paasisimasaqalertissavaatit.

Tusagassiuutilerinermik ilinniarneq Kalaallit Nunaanni nunanilu tamalaani tusagassiornerup oqaluttuarisaaneranik ataatsimut isiginnitsitsilissaaq. Tusagassiutit pillugit teori tunngaviusoq ilisimasaqarfigilerlugulu tusagassiutinik pilersitsiviit assigiinngitsorpassuit misissoqqissaarnissaat ilikkagaqarfigissavat, assersuutigalugu filmit, inuit attaveqatigiittarfii, nittartakkat, ussassaarutit, tv-kkut aallakaatitassat, podcastit titartakkallu malittariiaat. Kulturimut inuiaqatigiinnullu atatillugu tusagassiuutit atuuffiat pillugu tusagassiuutilerinermi ilikkagaqassaatit.

“Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit nutaarsiassat, oqallinnerit kulturillu siammartertarneri pingaaruteqaqaat.” - Annemette Hejlsted, immikkoortortaqarfimmi pisortaq

Taamaammat Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit ilinniaruit kulturip pingaaruteqassusiani ingerlaarneq aqqutigissavat, inuiaqatigiinnilu pingaaruteqarnerpaat ilaasa maluginiarnissaat ilinniassavat.
Ilinniakkat tassaapput bachelorinngorniarneq (ukiut 3) kandidatinngorniarneq (ukiut 2). Kiisalu Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pingaarnertut ukiuni 3½-ini saniatigulluunniit ilinniakkatut ukiuni 1½-ini ilinniagaralugit ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisussatut ilinniartoqarsinnaavoq.


Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit bachelorinngorniarneq ukiunik pingasunik sivisussuseqarpoq, tamatuma kingorna ukiut marluk kandidatinngorniartoqarsinnaavoq. Aamma ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisunngorniarneq toqqarneqarsinnaavoq Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit pingaarnertut fagi ukiunik 3 ½ sivisussuseqartoq imaluunniit saniatigut ingerlallugu ukiunik 1 ½ sivisussuseqartoq.

Attaveqatigiinnissamut oqaatsit pingaarnertut atortussaapput. Tunngaviusumik fagit ilinniassavatit soorlu syntaks, morfologi, semantik, fonetik, oqaatsit oqaluttuassartaat aamma sumiorpaluutit. Kalaallit oqaasii qitiutillugit nalinginnaasumik oqaatsit pillugit teoriit ilinniassavatit. Kisianni oqaatsit tassaaginnanngillat oqaasilerineq – inuiaqatigiinni oqaatsit atorneqarnerat misissussavarput paasisaqarfigalugulu oqaatsit inunnik ataqatigiilersitsisarnerat avissaartitsisarnerallu.

Atuakkamit inuit kinaassusaat ataatsimoornerlu pilersinneqartarput. Oqaluttuarneq, kalaallit atuakkiarisaanerat qangaaniit nalitsinnut, nunat tamalaat atuakkiarisaaneri – soorunami aamma atuakkianik misissueqqissaarineq aamma atuakkiat teoriivi.

Inuiaqatigiit sumiiffinni tusagassiuutitigut ataatsimoortinneqartarput, kisianni aamma nunarsuarmioqatigiinnut tunngasut pillugit paasitinneqartarput. Tusagassiuutilerinermi attaveqatigiinnerit nittartakkani, kalaallit tusagassiorfiini,: radio, tv aamma aviisit paasisaqassaatit – qangaaneersut nalitsinnilu – aamma assit isiginnaagassiallu nalilersornerinik ilinniartinneqassaatit.

Piumasaqaat 

Oqaatsinut, atuakkialerinermut tusagassiuutilerinermullu immikkoortortaqarfimmi Bacheloritut ilinniakkamut tigusaanissamut uku pisariaqarput:

- ukiuni pingasuni ilinniarnertuunngorniarfimmi agguaqatigiisillugu minnerpaamik 2-mik (GGS-skala) karaktereqarluni angusisimassaaq
- Kalaallisut Danskisullu allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu angusisimassaaq
- Tuluttut allattariarsornermi oqaluttariarsornermilu B-niveaumi angusisimassaaq

Qinnuteqartut allamik ilinniagallit qinnuteqartulluunniit piumasaqaatinik siuliani allassimasunik naammassinninngitsut immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqarsinnaapput. Qinnuteqaat tunngavilersuummik allamillu misilittagaqarneq pillugu nalunaarusiornermik ilaneqarsimassaaq. Oqaatsinut, atuakkialerinermut tusagassiuutilerinermullu immikkoortortaqarfimmit nalilersorneqartillugu inuttut oqaloqateqarnermik aamma /imaluunniit misilitsinnermik ilaneqarsinnaavoq. Tiguneqarnissamut misilitsinneq allattariarsorneruvoq imaluunniit/aamma oqaluttariarsornerulluni.

Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit) 

Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.

Uku atussavatit

• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.

Uku atussanngilatit

• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).

Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.

Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.

Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.

Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit) 

Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk.

Suliamik sullissinermut suleriaaseq 

Qinnuteqaatit Ilisimatusarfimmit suliarineqassaaq, ilinniagaqarnersiuteqarnissamut qinnuteqaatit Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmit suliarineqassalluni, kisianni taakku tamarmik Ilisimatusarfimmit allaffissornikkut aqunneqassapput.

nalunaarfigineqassaatit akuerisaasimanerlutit imaluunniit akuerisaasimannginnerlutit.

Eqqaamallugu ilumut ilinnialerniarlutit nalunaarutigissagakku.

Qinnuteqarnerpit nalaani suli soraarummeersimanngikkuit akuerineqarsinnaavutit soraarummeerninni angusisimanissat piumasaqaatiginerqarluni.
Eqqaamallugu soraarummeersimanermut uppernarsaat nassiunneqassammat kingusinnerpaamik juunip 29-ani.

Ilinniarnerup qaqugu aallartinnissaa, ilinniagaqarnersiutit il.il. pillugit kigusinnerpaamik 15 januaari Iliisimatusarfimmit ilisimatinneqassaatit.

Paasissutissat pisariaqartut 

Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniagaq ingerlaavartumik 1 septembari

Neqeroortoq
Ilimmarfik

Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit

Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliissanngilatit

Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 6 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit .Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat

Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut
Oqaatsit, Atuakkialerineq aamma Tusagassiuutit pillugit kandidatinngoruit sulilersinnaavutit ukunani:

• Ilinniarnertuunngorniarfinni seminarianiluunniit ilinniartitsisoq
• Oqaasileriffik
• Pisortaqarfiit
• Atuakkiorfiit kulturikkullu suliaqarfiit
• Radio aamma TV
• Ilinniarfinni qaffasissuni ilinniartitsineq ilisimatusarnerlu

Ilinniarnermik aaqqissuussineq
https://da.uni.gl/media/zupheia3/slm-bachelor-2024.pdf

Maalaaruteqarneq 

Isumaqaruit Ilisimatusarfiup akuerineqarnissannik aalajangiinera maleruagassanik unioqqutitsisinerusoq maalaarsinnaavutit. Maalaarut allaganngorlugu nassiutissavat ilinniartunik kiffartuussivimmut: studieadm@uni.gl. Maalaarut tunngavilersussavat tunniutissallugulu kingusinnerpaamik aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit.
Ilisimatusarfik
Manutooq 1
Postboks 1061
3905 Nuussuaq
Oqarasuaat: +299 38 56 00
Mail: mail@uni.gl
Nittartagaq: www.uni.gl