Ilinniagaq pillugu
Inuttaasunut sulissinermik pitsaanerpaamik pilersitseqataagit.
Allaffimmi suliassanik, politikkikkut, inatsisilerinikkut, inuiaqatigiinnilu sammisassat iluini sulineq pissanganartuusoraajuk? Taamaappat akademi-mi ilinniagaq Pisortani allaffissorneq ilinnut toqqassallugu tulluartuuvoq.
Pisortat allaffissornerat pillugu akademi-mi ilinniakkami sooq ilinniartoqassava?
Akademi-mi Pisortani allaffissorneq, ilinnut sulianik isumaginninnermik, inuttaasunullu pitsaasumik sullissinermi, ajornartorsiutinillu aaqqiniarnermi sullissinissamut pissagarnartutut isiginnittumut piukkunnartuuvoq.
Ilinniarnermi ilinniassavatit, ajornartorsiutit assigiingitsorpassuit, kommuunit sullissiviini, nalagaaffiullu suliffeqarfinnii. Eqqummaariffiginerulissavatit politikkikkut, inatsisitigut, aqqissuussinikkut kiisalu aningaasartuutit pillugit sinaakkusiinerit immikkoortuni pineqartuni atuuttut, soorluli aamma pisut pilersaarusiortassagitit, ataqatigiissaarlugillu, ingerlatsinermilu suliassat suliarisarlugit.
Ilinniagaq diplom-itut ingerlaqqinnissamut periarfissiivoq
Qanoq atuartitsineq ingerlasarpa?
Pisortani allaffissorneq-mi atuartitsineq assigiingitsunut avinneqarpoq: Atuartitsineq tiiminut aggugaavoq, eqimattani atuartitsineq, oqalugiartitsinerit, avataaniik saqqummiinerit, skema malillugu atuartitsineq, atuarneq, suliaqarneq, eqimattanngorluni sulineq, nammineq ilinniarneq, ilinniagassalerineq il.il.
Ilinniarnerup ilaa suliffimmi sungiusarluni ingerlanneqartarpoq, Kalaallit Nunaanni, nunanilu allani ingerlanneqartarluni. Angalanermi aningaasartuutit ilinniarfimmiik suliffimilu sungiusarfimmiit akilerneqassapput, takukkit inatsit atuuttut.
Pisortani allaffissorneq-mi ilinniakkap, suliassanik kommuunini, piffinni immikkoortuni, nalagaaffimmilu suliassanik, politikkikkut, inatsisitigut, aaqqissuussinikkut, aningaasaqarnerlu pineqartillugit piginnaangorsassavaatit.
Sakkussanik ilisimasanillu, qanoq suliffeqarfik ungasinnerusoq isigalugu ineriartortissinnaanerlugu pissarsiaqassaatit. Suliffimmik sungiusarninni periarfissaqassatit piginnaasavit misilittarnissai atornissaalu.
Atuartitsissutit tulliuttut ingerlatsissavatit: Sulianik suliarinninneq, suliffimmi aningaasaqarnikkut aqutsineq, innuttaasunut attaveqarneq, aaqqissuussaaneq, inuussutissarsiutit aningaasarsiornerannut periuseq aamma Digitali atorlugu kiffartuussineq inerisaanerlu (Tunaartaliisuusumik iluseq).
Piumasaqaat
Pisortat allaffissornerat pillugu akademi-mi ilinniakkami ilinniartunngorniaraanni suut piumasaqaataappat
Pisortani allaffissorneq-mut ilinnialerniaraanni, makku atuarnerit naammassisimassavatit.
• MERX II
• Ilinniarnertuunngorsimanissaq Niuernermi aningaasaqarnermilu imaluunniit assigisai.
Piumasaqaatinik qulaani taaneqartunik naammassinnissimanngikkuit, piginnaasavinnik nalilersuiffigineqarnissaq imaluunnit immikkut akuerineqarnissaq pillugu qinnuteqarsinnaanermut periarfissaqarpoq.
Sammisat tamarmik assigiingitsutigut misilitsiffiupput: oqaluttariarsornermik misilitsinneq, piviusumik sammisaqarluni suliaqarneq, allattariarsornermik misilitsinneq, kiisalu allattariarsorluni inaarutaasumik suliaqarneq.
Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit)
Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.
Uku atussavatit
• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.
Uku atussanngilatit
• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).
Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.
Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.
Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.
Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit)
Suliamik sullissinermut suleriaaseq
Paasissutissat pisariaqartut
Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniartitsineq qaammammi augustimi aallartissaaq
Neqeroortoq
Niuernermik Ilinniarfik/Grønlands handelsskole
Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit.
Ilinniartut aningaasarsiaanik suliffinni misiliinermi akissarsiaqassaatit, aamma tiimimusiat assigiinngissinnaaput apequutallutik misilittagaqarsimaneq, ukiutit tapisiallu.
Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliiffissamik aallartitsinnak nassaarsimassaatit.
Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 5 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit. Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat.
Siunissami periarfissat / Suliffiusinnaasut
Allaffinni sulinissamut periarfissaqassaatit
Ilinniakkavit ilinniaqqinissannut ilinniagassanut qaffasinnerusunut periarfissiissaaq
Ilinniarnermik aaqqissuussineq
Uani atuagaaraq aasinnaavat:
https://gbs.gl/wp-content/uploads/2024/01/Studieordning-AU-IHM.pdf
Maalaaruteqarneq
Niuernermik Ilinniarfik/Grønlands handelsskole
Aqqusinersuaq 18, 3900 Nuuk Greenland
+299 32 30 99
Postbox 1038
gbs@gbs.gl
https://gbs.gl