Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnermut tapiissutit
Tapiissutinut maana qinnuteqaritNalinginnaasumik
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq tassaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataanut ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik atuariartorneq, inuusuttup atuagarsornikkut aamma inuttut piginnaasaqarlualernissaa, kulturinillu allanik paasisaqarlualernissaa anguniarlugu.
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq inuusuttunoorpoq, ilinniarnerup aallartinnerani 15-init 17-inillu akornanni ukiulinnut.
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq inuusuttunoorpoq, kalaallit danskillu kulturerinngisaannik misigisaqarusuttunut, ilinniartitsissutinik assigiinngitsunik ilinniartinneqarluni atuarnertalik, inuusuttorlu piffimmi oqaatsit atorneqartut ilinniaatigissavai.
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnermut suliniaqatigiiffiup suleqatigisaanni, inuusuttoq ilaqutariinni najugaqartinneqassaaq.
Piumasaqaatit
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq tapiissutinik qinnuteqarniaraanni makku piumasaqaatit eqquutsinneqassapput:
- Inuusuttoq danskisut innuttassuseqassaaq
- Meerarsi aammalu ilissi angajoqqaatut oqartussaasut, ima inissisimassaasi:
- Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnerup aallartinnerani Kalaallit Nunaanni najugaqavittuussaasi
- Kalaallit Nunaanni minnerpaamik ukioq ataaseq, nunamut allamut ilinniagaqariartunnginnermi najugaqavittooriissaasi, immikkorluinnaq ittut eqqaassanngikkaanni.
Soorlu meeqqat ilinniariarsimasinnaavoq imaluunniit inunnik isumaginnittartuniissimappat, Kalaallit Nunaanni oqartussaasut tassaniinnerani ikiuussimappata.
- Meerarsi paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissaanut 15-inik ukioqalereersimassaaq, kisiannili 18-inik ukioqalereersimassanani.
- Nunami allamiinnissaq paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnermut Suliniaqatigiiffimmit aaqqissuunneqarsimassaaq, suliniaqatigiiffillu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqarsimassaaq.
- Meerarsi ilaqutariinni najugaqartitsisuni ataatsini arlalinniluunniit najugaqassaaq.
Tamanna nunani allani suliniaqatigiiffianniit aaqqissuunneqartarpoq. - Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq ukiumik ataatsimik atuarfiusumik ilivitsumik sivisussuseqassaaq
- Piffimmi oqartussaasut atuarfik akuerisimasaanni nunami allami ilinniarneq tamakkiisumik atuartitsinertaqassaaq.
- Meerarsi paarlaasseqatigiilluni nunami allami, Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni efterskole-ni tapiissutisinikuussanngilaq.
- Meerarsi nunani allanut atugassamut sillimmasiissutinik pisariaqartunik matussuserneqarsimassaaq.
- Inuusuttoq nunanut allanut isersinnaanermut akuersissuteqassaaq (visum)
- Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissamut allaniit tapiissutinik tamakkiisumik tigusaqassanngilasi
Suliniaqatigiiffiit tapiiffigineqarnissamut akuerisat
Suliniaqatigiiffiit makku Namminersorlutik Oqartussaniit tapiiffigineqarsinnaanissaamut akuerineqarsimapput:
- AFS
- EF Education First
- Youth For Understanding Danmark
- Explorius Education ApS
- MyEducation
- STS
Ornitassanut suliniaqatigiiffiit assigiinngitsut killilimmik inissaateqarput, taamaammat meerarsi sumiiffimmut aalajangersimasumukarusuppat piffissaalluartillugu qinnuteqassaasi.
Malugiuk
Malugisiuk meerarsi suliniaqatigiiffiit allat aqqutigalugit aallarsinnaammat, kisiannili Namminersorlutik Oqartussaniit tapiissutinik pisinnaassanngilaq.
Tapeeriaatsit
Tapeeriaatsinik assigiinngitsunik qinnuteqartoqarsinnaavoq.
1. Peqataanissamut tapiissutinik qinnuteqartoqarsinnaavoq
Inoqutigiit isertitarisaat maannakkut najoqqutaralugit peqataanissamut tapiissutit angissusilerneqartarput:
- 0-340.000 kr./ukiumut:
Peqataanissamut akiliummut tamakkiisumik tapiiffigineqarsinnaavusi. Una tapiissut paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissap akia allanngorarsinnaasarpoq. Peqataanissamut akiliutissamut annerpaamik 60.000 koruuninik Namminersorlutik Oqartussaniit tapiisoqarsinnaavoq. - 340.001 – 500.000kr./ukiumut: 600 kr./sapaatip akunneranut
- 500.001 – qummullu kr./ukiumut: 200 kr./sapaatip akunneranut
2. Inoqutigiit maannakkut isertitaat 340.000kr.-iuppata ataappagilluunniit, aningaasartuutit tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaatigisinnaasasi:
- Nunamut isersinnaanermut akuersissut (Visum)
- Sillimmasiissutit pisariallit
- Nakorsamit misissortinnerit pisariallit
- Akiuussutissamik kapitinnerit
Aningaasartuutit taakkartorneqartut tamarmik tapiissutinit akilerneqartarput. Aningaasartuutit pisariaqassapput, isumaqartoq: suliniaqatigiiffiup piumasaqaatigissavai.
3. Inoqutigiit isertitaat apeqqutaatinnagit tapiiffigineqartartut makkuupput:
- Atuarnerup aallartinnissaanut angalaneq, atuarnerullu naammassinerani angerlarnissamut angalanissamut aningaasartuutit
- Angalanermi unnuiffigisariaqakkat
- Angalanermi nerisaqarnerit pisariaqartut
- Meeraq imaluunniit ilaqutaasumik napparsimalerujussuartoqartillugu, toqusoqartilluguluunniit Kalaallit Nunaannut, nunamullu allamut ilinniarfiusumut uteqqinnissamut angalanermi aningaasartuutit.
Napparsimasoqartillugu imaluunniit toqusoqartillugu uppernarsaammik nassiussisoqaqqaassaaq, angalanissamut akuersissummik pisoqarniarpat.
Uppernarsaat uunga nassiussinnaavat efterskole@nanoq.gl
Malugiuk (Kr. 0-340.000 akornanni isertitalinnut)
Ornitassamik toqqaalerussi maluginiassavarsi annerpaamik 60.000 koruuninik peqataanissamut akiliuteqarnissamut qinnuteqartoqarsinnaammat.
Tassa imaappoq ornitassaq toqqagarsi 60.000 koruunit sinnerlugit peqataanissamut akiliuteqartitsissappat, sinnera ilissi nammineq akilissavarsi.
Assersuutigalugu peqataanissamut akiliut 80.000 koruuninik akeqarpat 20.000 koruunit ilissi akilissavasi.
Maluginiarluassavarsi Namminersorlutik oqartussaniit tapiiffigineqaraluarlusi, meeraq nunamut allamut ilinniariartinnera akeqanngiinnanngimmat.
Aningaasartuutissat aamma makkuupput:
- Nuummi Danmarkimiluunniit aallartinnermi ullut paasissutissiiffiusut
- Aningaasat kaasarfimmiussat
- Atisat
- Nakorsaatit tunniunneqartut
- Kigutit nakorsaanut
Tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarneq
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiisitsinissaq ilissi nammineerlusi suliniaqatigiiffimmut qinnuteqaatigissavarsi, aamma suliniaqatigiiffimmut attaveqarnersi tamaat nammineq isumagissavarsi. Meeqqassi paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissaanut neriorsorneqarussi, tapiissutinik Namminersorlutik Oqartussanut qinnuteqarsinnaanngussaasi.
Tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarneq
Tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarneq ataani nanineqarsinnaavoq, ilanngussassallu makkuupput:
- Inoqutigiit tamarmik ineqarnermut uppernarsaataat
- Kuisinnermut allagartaq
- Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissamut suliniaqatigiillu isumaqatigiissutersi
- Akileraartarnermut aqutsisoqarfimmiit inaarummik naatsorsuutit
NemID pigisat atorlugu qinnuteqaammik nassiussigit
”Immersoruk nassiullugulu” toqqassavat, immersugassaq attaveqaatitigoortumik immersussallugu ingerlaannartumillu nassiunniarlugu kissaatigigukku.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataannut paarlaaqateqarluni atuariartortarnermut tapiissutinut qinnuteqaat
Makku ilanngullugit kakkiutissavatit:
- Kuisinnermut allagartaq
- Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissamut suliniaqatigiiffillu isumaqatigiissutersi
- Inoqutigiit tamarmik najugaqarnermut uppernarsaataat
- Angajoqqaatut oqartussaasoq(sut) imaluunniit angajoqqaatut oqartussaasoq aapparisaatalu inaarummik naatsorsuutaa(t) kingulleq.
- Isertitat malillugit tapiissutinut, aningaasartuutissanut uppernarsaat ilanngullugu kakkiutissavat.
- Allaniit tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit tapinik pisimagussi uppernarsaatit ilanngutissavasi.
- Inigisamut piumasaqaatinik immikkut akuersissummik qinnuteqassagussi, immikkut akuersissuteqartoqarnissaa pillugu kissaateqarnermut tunngavilersuutersi ersarissumik nassuiarnera ilanngunneqassaaq.
Bilitsinut akiliutinik utertitsiniarneq
Makku ilanngullugit kakkiutissavatit:
- Tapiissutinut akuerisaanermut uppernarsaat
- Angalanissamut pilersaarut
- Akiliisimanermut uppernarsaat
- Unnuisimanermut akiliisimanermut uppernarsaat
Akiliutinik utertitsianiarneq
Aningaasartuutinik allanik akiligaqareersimaguit, akiliutinik utertitseqqusisinnaavutit.
Makku ilanngullugit kakkiutissavatit:
- Tapiissutinut akuerisaanermut uppernarsaat
- Akiliisimanermut uppernarsaatit
Angerlarnermut qinnuteqaat
Paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnermiit angerlarnissamut qaammatit tallimat sioqqullugit, angerlarnermut qinnuteqaatigeriissaaq.
NemID-mik peqanngikkuit
Najugarisanni Innuttaasut sullissiviannut ornigullutit NemID-mik qinnuteqarsinnaavutit imaluunniit bankit aqqutigalugu qinnutigisinnaavat.
NemID-mik peqanngikkuit makku qinigassaraatit:
- Immersoruk anisillugulu, immersugassaq attaveqaatitigoortumik immersussallugu namminerlu anisissallugu kissaatigigukku
- Anisiguk, Anisiguk toqqaruk, immersugassaq anisissallugu, nammineq allattorlugu immersussallugu nassiunniarlugulu kissaatigigukku
Danmarkimut Danmarkimiillu angalanissamut bilitsimik inniminniineq
Danmarkimiit ornitassamut angalaneq peqataanissamut akiliummi ilaariikkajuttarpoq. Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut angalanerup angerlarnerullu akimi ilaasarnera akuttuvoq.
Angalanerit angajoqqaanit aaqqissuunneqartut
Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut angalanerup nammineerlusi aaqqissuunnissaa aalajangiukkussiuk tamanna nalunaarutigissavarsi, tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarnissaq eqqarsaatigalugu, tassa kingusinnerpaamik paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnerup aallartinnissaanut qaammatit marluk sioqqullugit. Tamatuma kingorna pisortat angallassissutaanni akikinnersiuilluni angalanernut aningaasartuutit utertissinnaavasi (bilitsi akikinneq allanngortinneqarsinnaanngitsoq). Angalaneq atuarnerup aallartinneranut attuumassuteqassaaq.
Angalanermut atatillugu unnuisariaqarnernut aamma nerisaqarnernut tapiisoqarsinnaavoq. Annerpaamik unnunnut marlunnut unnuinissamut tapiisoqarsinnaasoq aallaaviusarpoq, taamaattorli immikkut ittumik pisoqartillugu unnuinerit amerlanerusinnaapput.
Angalanerit naalakkersuisoqarfimmit aaqqissuunneqarsimasut
Angalaneq naalakkersuisoqarfimmit aaqqissuunneqarpat atuartoq nunap ilaani suminngaanneeraluarpalluunniit naalakkersuisoqarfik Danmarkimut bilitsimik inniminniisuullunilu akiliissaaq aammalu unnuisariaqarnernut unnuinermilu nerisaqarnermut aningaasartuutinik akiliissalluni.
Atuartut nunaqarfimmiut
Nunaqarfimmiit illoqarfimmut angalaneq aallaavittut naalakkersuisoqarfimmit inniminnerneqartarpoq, taamaattorli ilissi angajoqqaatut nammineerlusi angalaneq isumagigussiuk, aningaasartuutit utertinneqarnissaannut taamaallaat oqartussanit angallassisussatut akuerineqarsimasunut kisimi atuuppoq.
Angalaneq pillugu ilisimatitsissutit
Københavnimut tikinnermi
Inuusuttup Københavnimut tikinnerani aallertussaqanngilaq, suliniaqatigiiffik inuusuttumik aallernissamik neqerooruteqanngippat. Naalakkersuisoqarfiup angalaneq aaqqissuuppagu hotelimi unnuinissaq inniminnerneqarsimassaaq, tassungalu ornigunniarnermi inuusuttoq nammineerluni apuutissaaq.
Danmarkimiit angerlarneq
Ilissi nammineerlusi angerlamut angalanissaq aaqqissuussinnaavarsi aallarnermilu maleruagassat assingi malillugit bilitsinut aningaasartuutit utertillugit.
Kissaatigigussiuk angerlamut angalanissaq naalakkersuisoqarfiup aaqqissuutissagaa, qinnuteqarnissamut immersuiffissaq ”Angerlarnermut qinnuteqaat” immersoriarlugu kingusinnerpaamik angerlamut angalanissamut qaammatit tallimat sioqqullugit nassiutissavarsi.
Angerlamut angalaneq ilissi imaluunniit naalakkersuisoqarfiup aaqqissuunneraa apeqqutaatinnagu angalaneq atuarnerup naammassineranut attuumassuteqassaaq.
Akisussaaneq
Angalaneq kia aaqqissuunneraa apeqqutaatinnagu ilissi angajoqqaatut meeqqassinnut akisussaasuuvusi.
Naalakkersuisoqarfiup angalaneq aaqqissuullugulu inniminnersimappagu inuusuttoq Danmarkimut utimullu angalanermi Namminersorlutik Oqartussat angalanermut sillimmasiinerannut ilaatinneqassaaq. Ilissi nammineerlusi angalaneq aaqqissuullugulu inniminnerussiuk meeqqassi angalanermut sillimmasernissaa qulakkiissavarsi.
Tapiissutinik utertitsineq
Malugiuk tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarussi taperneqarlusilu utertinneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq, ima pisoqarpat:
- Tapiissutit tunniunneqarnerannut sunniuteqarsinnaasunik paasissutissanik eqqortuunngitsunik nalunaaruteqarsimagussi imaluunniit pissutsit atukkat allanngorneri nalunaarutigisimanngikkussigit,
- tapiissutit tunngavissaqanngitsumik tiguneqarsimappata,
- tapiissutit siunertamut aningaasaliiffiusumut atorneqarsimanngippata,
- paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq piviusunngorsimanngippat,
- paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinneq unitsinneqarsimappat aamma unitsitsineq naammaginartumik tunngavilersorneqarsimanngippat, imaluunniit
- paarlaasseqatigiilluni nunami allamiisitsisartutut suliniaqatigiiffiup aamma inuusuttup akornanni isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarsimappat, pinerluuteqarnermik, atuarfimmit anisitaanermik imaluunniit pissutsinit assingusunit suliniaqatigiiffimmit akuerineqarsinnaanngitsunik patsiseqarsimappat.
Taamaattumik meeqqassi aallarnissaanut piareersarnissaa aammalu meeqqassi kajumissuseqarlunilu piumassuseqarnissaa annertuumik pingaaruteqarput.
Piffissamut killigititat
Tapiiffigitinnissamut qinnuteqarneq qaqugukkulluunniit nassiunneqarsinnaavoq, innersuussutigineqarporli sapinngisamik siusissukkut qinnuteqarnissarsi suliap ingerlanneqarnerani piffissartuutigineqarnissaa naatsorsuutigineqarmat. Tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaat kingusinnerpaamik paarlaasseqatigiilluni nunami allamiinnissap aallartinnissaa qaammatit marluk sioqqullugit nassiunneqareersimassaaq.
Allannguutit
Kissaatisi allanngortissinnaavasi
Bilitsip tunniunneqarnissaata tungaanut angalanermut atatillugu kissaatisi allanngortissinnaavasi. Bilitsip tunniunneqareernerata kingorna allannguutinut aningaasartuutaasussat nammineerlusi akilissavasi. Angalanermut atatillugu kissaatigisassinni allannguutaasut pillugit naalakkersuisoqarfik attavigisiuk.
Naammagittaalliorsinnaaneq
Naalakkersuisoqarfiup aalajangigai allaffissornikkut oqartussaaffeqarfimmut allamut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.
Efterskoleadministration
Aqqusinersuaq 48, 1.sal
Box 3569
3911 Sisimiut
Kalaallit Nunaat
Oqarasuaat: (+299) 34 50 00
E-mail: efterskole@nanoq.gl
Allaffiup ammarsarfii
Ulluinnarni 8.00-16.00
Oqarasuaatikkut ammasarfiit
Ulluinnarni 9.00-12.00 aamma 13.00-15.00