Ilinniagaqalernissamut piareersarluni ukiut marluk ilinniarneq

Ilinniakkap suunera: 185022
Maana qinnuteqarit

Paasissutissat nalinginnaasut 

GUX sunaava?
Ilinniarnertuunngorniarfik, GUX, inuusuttunut ilinnigaqaqqinnissaminnut piareersarluni atuagarsorluni ilinniarfiuvoq. GUX Aasianni, Sisimiuni, Nuummi Qaqortumilu kiisalu internetsikkut neqeroorutaavoq.

Ilinniarnertuunngorniarfimmi, GUX, ukiuni pingasuni aamma ukiuni marlunni kiisalu atuartitsissutini ataasiakkaani ilassutitullu atuartitsissutinik ilinniartoqarsinnaavoq.

Sooq GUX qinissaviuk?
GUX ilinniakkatigut sammivinnik assigiinngitsunik illit soqutigisannut, ilinniaqqinnissannullu angorusutannut tulluarsakkanik arlalinnik neqerooruteqarpoq.
Soqutiginartumik ilinniagaqarnissaq ineriartornermut aqqutissaavoq: Taanna ilinniarsimagukku suliffissartaarnissannut periarfissaqarnerujussuussaatit. Suliffiit amerliartortut piumasarisarpaat ilinniagaqarsimanissaq.
Aningaasarsiaqarnerunissannut periarfissaqarnerulissaatit: Suliassatigut kisianni aamma inuttut annertuumik ineriartussaatit.

Ilinniakkap sammivia sunaava?
Ilinniakkap sammivia aalajangersimasumik sammisamik ilinniagaqarusukkuit ilinnut naleqquttuuvoq. Assersuutigalugu ilinniakkap sammivissaa qinersinnaavat
ilinniartitsissutit nutaaliorfiusut amerlasuunik ilallit, soorlu nipilersornermik, assilialiornermillu.

Ilinniagassat qaffasissusii
Ilinniartitsissutit assigiinngitsunik qaffasissusillit neqeroorutigineqartarput, A-tut, B-tut aamma C-tut. Ilinniakkat A-t qaffasinnerpaajupput, C-miittullu appasinnerpaajullutik.

Ilinniagaq pillugu 

Ilinniagaq taanna sulinermik imlt. Ilinniarnerup tungaatigut misilittagaqalereersimasunoortuuvoq, akunnattumik imlt. Sivisunerusumik ilinniagaqalernissamut isernissamut qaffassaanissamik pisariaqartitsisunut naleqqulluni. Ilinniarnerup aallartinnerani minnerpaamik 23-nik ukioqassaatit.
Ilinniartitsissutit pinngitsoorani atuarneqartussat saniatigut ilinniartitsissutit marluk toqqagassaapput, illit ilinniaqqiffissatut soqutigisavit piumasaqaataanut naapertuuttunngorsaataasinnaasut.

Ilinniagaq taanna ilinniakkanut soorlu makkununnga isissutaasinnaavoq:

• Tusagassiortunngorniarneq
• Inuiaqatigiit piorsarsimassusaat oqaluttuarisaanerannillu ilisimatusarneq
• Inuiaqatigiilerinermik ilisimatusarneq
• Ilinniartitsisoq
• Inunnik isumaginnittunngorniarneq
• Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiuutilerinerlu
• Peqqissaasunngornniarneq
• Akademi-uddannelsen (NI-Nuuk)
• Serviceøkonom
• Arktisk turistguide

Ilinniakkap sammivia 

Kalaallisoorneq A
Qallunaatoorneq A
Tuluttoorneq C
Matematiki C
Biologi C
Kemi C
Fysik B
Timersorneq
Ilinniariaaseq
Kulturilerineq B
Inuiaqatigiilerinq B
Ilinniarnermi suliniut

Fagi qinigassaq

Piumasaqaat 

Tigutinnissamut piumasaqaat: Qinnuteqartoq immikkut akuerisassamik allagaqassaaq ilanngussissaarlu ersarissaasumik GUX naammassereeruniuk ingerlariaqqinnissaminut atugassamik. Piumasaqaataavoq ukiuni marluusuni piffissaq tamaat inuussutissarsiutinut tunngaviusumik misilittagaqarsimanissaq. Qinnuteqartup 23-leereersimanissaa piumasaqaataavoq.

Ilinniarnertuunngorniarfiup siullertut qinersimasavit qinnuteqaatit makku aqqutigalugit nalilersussavai:

• Inatsisitigut piumasaqaatit
• immikkut akuersissut
• Ilinnialernissamut misilitsinneq

Inatsisitigut piumasaqaatit qanoq isumaqarpat?
Tulliuttut naammassisimagukkit inatsisitigut piumasaqaat naapertorlugu tigusaasinnaavutit. Tassa ima isumaqarpoq tigutinnissat qulakkeerneqartoq:

• suliniummik suliaqarnermi minnerpaamik E-mik karaktereqassasutit
• meeqqat atuarfianni 10. klassimi soraarummeernermi angusani tamani minnerpaamik E-mik karaktereqassasutit
• meeqqat atuarfianni pinngitsoorani naggataarutaasumik misilitsinninni tunngaviusumik karakterinni tamani minnerpaamik E-mik pissarsisimassasutit

Inatsisitigut piumasaqaatinut immikkut akuersissut sunaava?
Kalaallisut, danskisut, tuluttut matematikimilu inaarutaasumik soraarummeerutini pitsaasunik angusaqarsimavutit, kisiannili inaarutaasumik soraarummeerummi ataatsimi marlunniluunniit ANGUSINNGITSOORSIMALLUTIT. Taamatut pisoqarnerani rektorip, naak inatsisitigut piumasaqaatinik naammassinngikkaluartutit tiguneqarnissat IMMIKKUT AKUERSISSUTIGISINNAAVAA. Ilinniarnertuunngorniarfik inatsisitigut piumasaqaatinut immikkut ittumik akuersissuteqassappat inuttut suliatigulluunniit tunngavilersuutinik ilanngussissaatit.

Ilinniartunngornissamut misilitsinneq sunaava?
Ilinniartunngornissamut misilitsinneq apriilip qaammataani ingerlanneqartarput, atuartitsissutini arlalinni tassa kalaallisut, danskisut, tuluttut, matematikimi, pinngortitalerinermi, inuiaqatigiilerinermilu misilitsinnerupput. Misilitsinneq akunnermik ataatsimik sivisussuseqarpoq. Ilinniartunngornissamut misilitsinneq meeqqat atuarfiannik naammassereernerup kingorna siusinnerpaamik upernaakkut tiguneqarsinnaavoq. Ilinniartunngornissamut misilitsinnerit Majoriami, nunaqarfiit atuarfianni, Danmarkimiillu qinnuteqartunut Kalaallit Illuutaanni ingerlanneqartarput. Ilinniartunngornissamut misilitsinnernik angusisimallutik qinnuteqaateqartut, akueritinnissamut qulakkeerneqarsinnaanngillat, kisiannili atuarfinni inissaqarnersoq apeqqutaalluni tigutittoqartarpoq.

Attaveqaatitigut qinnuteqaatit nassiunniarukku (MitID-eqaruit) 

Ilinniakkamik imaluunniit ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqassaguit imminut sullinnermut toorsiffissaq sungaartukkut qarasaasiakkut/internettikkut tassani quppernermi qulaani saamiatungaaniittukkut ”Maana qinnuteqarit”-kut qinnuteqassaatit. Imminut sullinnermi periarfissat atussagukkit nammineq inuttut MitID-nnut isissaatit.

Uku atussavatit

• MitID
• Pappilissat ilinniagarisimasamut tunngasut (meeqqat atuarfianni karakteerinut uppernarsaatit atuutinngillat 2007-ip kingorna meeqqat atuarfiannit atuarunnaarsimaguit)
• Suli meeqqat atuarfianniikkuit karakteerit kingulliit allattorsimaffiat atussavat.

Uku atussanngilatit

• Kuisinnermut allagartaq
• Najugaqarnermut uppernarsaat
• Nunatsinni meeqqat atuarfiannit karakteerinut/angusanut uppernarsaatit (2006-ip missaanit ulloq manna tikillugu karakteerit pisortat paasissutissaasivianniipput).

Malugiuk
Karakteerit marlussuit amigaatigigukkit imaluunniit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerni angusisimanngikkuit Majoriat tamarmik piginnaanngorsaanissamik neqerooruteqartarput.

Najukkanni Majoriamit qinnuteqarnissannut ikiorneqarsinnaavutit, aamma allatut siunnersorneqarnissannut ikiuisinnaapput.

Ilinniartunut inissiamik pinngitsoornak neqeroorfigineqarnissat naatsorsuutigisinnaannginnakku maluginiassavat. Ingerlaannartumik ilinniartunut inissiamik tunineqanngikkuit Majoriami immikkut qinnuteqartariaqassaatit.

Ornigullutit qinnuteqaatit tunniukkiartorniarukku (MitID-eqanngikkuit) 

Immikkut ittumik pisoqartillugu pappialatigut qinnuteqarfissamik najukkanni Majoriamit tunineqarsinnaavutit. Qarasaasiakkut/internettikkut qinnuteqarsinnaanngikkuit najukkanni Majoriaq attavigiuk.

Suliamik sullissinermut suleriaaseq 

Ilinniarfiup qinnuteqarfigineqartup illit qinnutitit suliarisussaavai, ingerlaavartumik akissuteqarfigineqartassaatit. Ilinnialernissap aallartinnissaanut sapaatit akunnerit pingasut inulerpagit sulilu tusagaqarsimanak, ilinniarfimmut attaveqartariaqassaatit.

Paasissutissat pisariaqartut 

Ilinniarnermik aallartiffik
Ilinniartitsineq qaammammi augustimi aallartissaaq

Neqeroortoq
GUX Aasiaat

Aningaasaqarneq
Sullissivik aqqutigalugu ilinniarnersianik ilinniarninni qinnuteqarsinnavutit

Suliffimmik misiliinermi pissutsit
Suliffimmik misiliissanngilatit

Piginnaasat qaffasissusaat
Ilinniagaq inuunerup ingerlarngani ilinniarnermi piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 3 inissisimapput. Piginnaasat qaffasiffiisa sinaakkutai 1-mit 8-mut qaffasissuseqarput atuartitsinermullu pissarsiassatut naatsorsuutigineqartut nassuiarpaa. Atuaqqinnerugit. Ingerlaqqiffiusumik inersimasunik ilinniartitaanermi piginaasat qaffasissusaat.

Siunissami periarfissat/Suliffiusinnaasut
Ilinniakkavit ilinniaqqinissannut ilinniagassanut qaffasinnerusunut periarfissiissaaq

Ilinniarnermik aaqqissuussineq
PDF PJECEN KAL

Maalaaruteqarneq 

Suliap suliarineqarnera imaluunniit alla pillugu naammagittaalliorusukkuit ilinniarfik attavigissavat.